Syrjäkarein- lauseita kaupungin laidalta

Syrjäkarein-näyttely syntyi kesällä 2016 kymmenissä kohtaamisissa, joissa sanataiteilijat kirjoittivat runomuotokuvia ja korvarunoja. Projektissa työskenteli myös valokuvaaja, joka kuvasi kohtaamisten paikkoja ja muotokuvasi ihmisiä. Yhteistyötahoina ovat olleet mm. Turun Elokolo, Sirkkalan päiväkeskus ja nuorten työpaja Jokipaja. Valokuvista, korvarunoista ja muista projektin aikana kirjoitetuista teksteistä osa on koottu mukaan näyttelyyn.

syrja-141Korvarunojen tai runomuotokuvien ei ole tarkoitus tehdä hyvää tai pahaa. Niiden on tarkoitus kommunikoida ja koskettaa. Syrjässä elävien ihmisten ääni tulee kuulluksi runossa. Ketkä ovat syrjäytyneitä, ketkä syrjäytettyjä? Millaista on elää marginaalissa? Miten “syrjä” määritellään?

Runomuotokuvassa sanataiteilija katselee runon kohdetta ja kirjoittaa tälle runon. Teksti on nähdyksi tulemisen lahja kohteelleen. Näin syntyneet runot ovat yhteisiä. Menetelmän on kehittänyt kirjoittajaryhmä Tapiiri.

Korvarunossa ihminen kertoo itse omaa tarinaansa. Sanataiteilija kirjaa puhetta ja koostaa siitä runon tiivistäen ja muokaten. Korvaruno perustuu täysin kohteensa puheeseen. Menetelmän on luonut ja kehittänyt Turun Sanataideyhdistys. 

Turun Sanataideyhdistyksen Syrjäkarein-työryhmä

Marko Laihinen

Veera Lehtola

Jasmine Westerlund

Jussi Virkkumaa

Veera Vähämaa

Kuva: Jussi Virkkumaa

Projektia tukee Suomen Kulttuurirahasto.

Mainokset